Tänään laiskotti senverran paljon aamulla, että kouluun ei vaan jaksanut lähteä, otinpa sitten kolmen päivän viikonlopun, kyllähän se näinkin onnistuu. Parin päivän tauko tännekkin kirjoittelemisessa on ollut, kun iltaisin töidenjälkeen olen ollut vain niin naatti, että ei ole kyennyt kuin katella tyhjäpäisenä koneen ruutua.
Mulle on tullut joku ihme unettomuusongelma, en millään pääse nukkumaan ennen kello kahta yöllä ja se on hieman turhauttavaa. Esim, juuri tänään, sain unta ehkä joskus kello 02.00-02.30 aikoihin, kello soimassa kello yhdeksän, mutta en reagoi siihen mitenkään ja heräilen vasta puolitoista tuntia sen jälkeen. Ja ehkä kohta meen nukkumaan vähän lisää univelkoja pois, meinaan vieläkin väsyttää aika paljon.. Toivottavasti ensiviikolla tulee paremmin unta, tai joutuu taas turvautumaan niihin pieniin valkoisiin tabletteihin ;)
Mitäs mitäs, viikonloppu ja vappu tulossa, mikäs sen parempaa, saapahan olla kunnolla pelti kiinni eikä tarvii miettii mitä tekee (paitsi sitten aamulla..) mutta sen takia pitkääkin juoda niin kovasti, että muisti lähtee.. kuhan vaan kattoo, että ei pudusta herää.
Laihduttaminenkin etenee omaa hyvää tahtiansa, vielä noin nelisen kiloa pitäisi karista, mutta salille olisi kyllä pian hyvä päästä, ettei täysin laiskistu. ja sais sen sikspäkin kuntoon, jotta vois hurmaa ihanat naiset rannalla.. Nimittäin allekirjoittaneelle nämä sinkkupäivät voisivat pikkuhiljaa riittää, ei silleen, on tää ihan pirun mukavaa, kun saa tehdä omat päätöksensä, eikä kellään ole siihen nokankoputtamista, mutta mutta.. Tiedätte varmaan. (:D)
En uskalla luvata miten vkl aikana kirjoittelen, mutta palaillaan viimeistään sunnuntai-iltana asialla, kun tulee kerrottavaksi kaikki mehevät viikonlopun tapahtumat!
Ja lopuksi, virittäydy perjantai-illan tunnelmaan tästä!
perjantaina 25. huhtikuuta 2008
tiistaina 22. huhtikuuta 2008
Tiistai.
Tälle tekstille oli vaikea keksiä kuvaavaa otsikkoa, sillä päässäni velloo niin monta aihetta, joista aioin kertoa. Joten, jos aikaa on, niin säädä tuolisi mukavaksi ja nojaa taakseppäin, varasta hieman aikaa.
Ensimmäisenä voitaisiin alkaa lähteä purkamaan päivää edes suhteellisen kronologisessa järjestyksessä, joten ensimmäisen mainitsemisen arvoinen seikka voisi ehkä olla koulupäiväni. Tällä hetkellä koulussani kaadetaan tehtäviä niskaan minkä keretään ja opettajat olettavat että löydämme aikaa niiden tekemiseen jostain.
Ihan huvikseen joku rakkaista opettajistamme voisi tulla kokeilemaan, kuinka kivaa se on. Huomenissa on pakko jättää eräät tunnit väliin, kun aikaa projektin tekemiselle kyseiselle kurssille ei vain löytynyt. Luonnollisesti sen pitäisi olla huomenna siis valmis. Eipä sielä koulussa muuta oikein, paitsi ruoka oli kerrankin hyvää, enkö löytänyt sielä tälläkertaa luunpalasta seasta.. Edistystä tämäkin.
Koulusta kun kotio pääsin, oleskelin täälä yksinäni, kunnes tympäädyin ja soittelin kavereille, että josko lähdettäisiin ulos, kun ilmakin oli suhteellisen loistava. No, tuumasta toimeen ja ulos.. Erinäisten epäoleellisen juonenkäänteiden kautta päädyin viettämään aikaa eräille helsinkiläisille kallioille, kevään auringosta nauttien, muutamien ruskeiden lasipullojen kanssa. Tässä vaiheessa tajusin, että olen syönyt siihenmennässä vain kouluruuan noin kello 10.40 ja siinävaiheessa taisi aika näyttää suunnilleen 18.00.
Vinkki: Jos haluatte nopean ja halvan kännin, juokaa muutamat oluet tyhjään vatsaan, huomaatte miten nopeasti se hyppää aivoihin.
Toki, en ollut missään kaatuiluhumalassa, mutta en myöskään aivan selvipäin, mutta selvästi oli huomattavissa, että kyllä se nopeammin nousee, jos tyhjille vetää.
Siitä sitten kävelin kotio, alkoi jo hieman viluttaa, huppari + tpaita ei kuitenkaan ollut se paras valinta siihen keliin, vaikka sielä näyttikin olevan lämmin. Tuuli se petollinen osapuoli oli.
Siinä kävellessä ajatukseni kääntyivät jostain kumman syystä tähän blogiin ja syihin miksi aloitin tätä pitää. Ajattelin, että tämän pitäminen auttaa minua entisestään pitämään itseni kurissa syömisen suhteen. Yksi syy, on myös se, että minua henkilökohtaisesti vituttaa, anteeksi alatyylinen ilmaisu, mutta voimasanojen käyttö on joskus kohdallaan, se miten jotkut ihmiset valittavat miten vaikeaa painonpudotus on. Tämäkin on osasyynä siihen, miksi laihdutan. Ihan jotta voisin itselleni sanoa, näin 10kiloa laihtuneena, että "Vitut ole". Ainoa, mitä siihen vaaditaan on hieman tahdonvoimaa alkutaipaleelle. Kun pari viikkoa noudattaa uutta ohjelmaa, paluu vanhaan jopa tuntuu epämiellyttävältä ja luovuttamiselta.. Kuka haluaa luovuttaa?
En minä ainakaan.
Tähän loppuun voisin heittää ilmoille kysymyksen. Olisitko itse keksinyt tekstille paremman otsikon? itse varmaan mietin osuvaa ilmausta melkeen koko sen ajan, kun ajattelin mitä tähän kirjoitan. Ei tullut mitään osuvaa mieleen.
Palaillaan taas huomenna asialle, jos tulisi hieman vähemmän tulikivenkatkuista tekstiä.
Kiitos ja anteeksi.
Ensimmäisenä voitaisiin alkaa lähteä purkamaan päivää edes suhteellisen kronologisessa järjestyksessä, joten ensimmäisen mainitsemisen arvoinen seikka voisi ehkä olla koulupäiväni. Tällä hetkellä koulussani kaadetaan tehtäviä niskaan minkä keretään ja opettajat olettavat että löydämme aikaa niiden tekemiseen jostain.
Ihan huvikseen joku rakkaista opettajistamme voisi tulla kokeilemaan, kuinka kivaa se on. Huomenissa on pakko jättää eräät tunnit väliin, kun aikaa projektin tekemiselle kyseiselle kurssille ei vain löytynyt. Luonnollisesti sen pitäisi olla huomenna siis valmis. Eipä sielä koulussa muuta oikein, paitsi ruoka oli kerrankin hyvää, enkö löytänyt sielä tälläkertaa luunpalasta seasta.. Edistystä tämäkin.
Koulusta kun kotio pääsin, oleskelin täälä yksinäni, kunnes tympäädyin ja soittelin kavereille, että josko lähdettäisiin ulos, kun ilmakin oli suhteellisen loistava. No, tuumasta toimeen ja ulos.. Erinäisten epäoleellisen juonenkäänteiden kautta päädyin viettämään aikaa eräille helsinkiläisille kallioille, kevään auringosta nauttien, muutamien ruskeiden lasipullojen kanssa. Tässä vaiheessa tajusin, että olen syönyt siihenmennässä vain kouluruuan noin kello 10.40 ja siinävaiheessa taisi aika näyttää suunnilleen 18.00.
Vinkki: Jos haluatte nopean ja halvan kännin, juokaa muutamat oluet tyhjään vatsaan, huomaatte miten nopeasti se hyppää aivoihin.
Toki, en ollut missään kaatuiluhumalassa, mutta en myöskään aivan selvipäin, mutta selvästi oli huomattavissa, että kyllä se nopeammin nousee, jos tyhjille vetää.
Siitä sitten kävelin kotio, alkoi jo hieman viluttaa, huppari + tpaita ei kuitenkaan ollut se paras valinta siihen keliin, vaikka sielä näyttikin olevan lämmin. Tuuli se petollinen osapuoli oli.
Siinä kävellessä ajatukseni kääntyivät jostain kumman syystä tähän blogiin ja syihin miksi aloitin tätä pitää. Ajattelin, että tämän pitäminen auttaa minua entisestään pitämään itseni kurissa syömisen suhteen. Yksi syy, on myös se, että minua henkilökohtaisesti vituttaa, anteeksi alatyylinen ilmaisu, mutta voimasanojen käyttö on joskus kohdallaan, se miten jotkut ihmiset valittavat miten vaikeaa painonpudotus on. Tämäkin on osasyynä siihen, miksi laihdutan. Ihan jotta voisin itselleni sanoa, näin 10kiloa laihtuneena, että "Vitut ole". Ainoa, mitä siihen vaaditaan on hieman tahdonvoimaa alkutaipaleelle. Kun pari viikkoa noudattaa uutta ohjelmaa, paluu vanhaan jopa tuntuu epämiellyttävältä ja luovuttamiselta.. Kuka haluaa luovuttaa?
En minä ainakaan.
Tähän loppuun voisin heittää ilmoille kysymyksen. Olisitko itse keksinyt tekstille paremman otsikon? itse varmaan mietin osuvaa ilmausta melkeen koko sen ajan, kun ajattelin mitä tähän kirjoitan. Ei tullut mitään osuvaa mieleen.
Palaillaan taas huomenna asialle, jos tulisi hieman vähemmän tulikivenkatkuista tekstiä.
Kiitos ja anteeksi.
maanantaina 21. huhtikuuta 2008
Tulevaisuuden tuulet
Ihan pitää tunnustaa, että meikäläisen tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä kohtalaisen hämäränpeitossa. Suunnittelin viimeksi tuossa pari vuotta sitten, että mitä teen ja niissä suunnitelmissa olenkin pysynyt aika hyvin.
Niihin muunmuossa kuului koulun vaihtaminen ärsyttävästä lukiosta merkonomikoulutukseen, jossa vietän sen pari vuotta ja sitten heinäkuussa 09- olisi lähtö Vekaranjärvelle, armeijan harmaisiin. Parasta tässä on, että jos kaikki menee oikein, minulle jää noin puolen vuoden sapatti valmistumisen jälkeen, ennen armeijaa.
Tänä aikana ehtisi mainiosti tehdä vaikka töitä, käydä salilla ja muutoinkin kohottaa kuntoa inttiä varten. Sekä tietysti pitää vähän sitä lomaakin, vaikka kuukauden,
sen pahimman talven yli (tammikuussa on siis kaavailtu valmistuminen).
Mutta, intin jälkeen minulla ei ole oikeastaan suunnitelmaa, muutakuin, että "töihin"
Sillä olen sen verran huono opiskelemaan, että en meinannut viättää koulussa yhtään sen
enempää kun on tarve, himo rahantekemiseen on valtava, koska tykkään ostella tavaroita paljon. Enkä siis mitään kovin halpoja tavaroita :) Tästäkin lisää joskus, huoneeni on oikea poikamiehen paratiisi. Ainakin minunmielestäni.
Jaa, että mihin töihin?
Siinä on kysymys kerrakseen. Olen suunnitellut kaupan alaa, tarkemminsanottuna autokauppaa, mutta varsinkin viimeaikoina olen kiinnostunut entistä enemmän turva-alasta, jokin siinä vaan kiehtoo. Mutta en poliisiksi kummiskaan, ei sentään niin paljon. Ja sattuneista syistä suhtaudun vähän kyynisesti niinkin korkeaan virkavaltaan.
Olise varmaan hiton kivaa tutkata siinä Lahden moottoritiellä viattomia kuskeja jotka ajoivat liikenteen tahdissa sulalla moottoritielllä hieman ylinopeutta.
Ihankun ne rahat ei olisi muutenkin kortilla.
Täytyy katsella, ehkä tulevaisuudessa minutkin voi nähdä yöllä erinäisten liikkeiden ovella 'hieno' uniformu päällä. Sen näkee sitten.
Tämä nyt lähti vähän rönsyilemään, mutta ei anneta sen haitata. Kummasti sitä asiaa on sittenkin..
Laitetaan nyt silti loppuun vielä teeman sopiva kuva.
Niihin muunmuossa kuului koulun vaihtaminen ärsyttävästä lukiosta merkonomikoulutukseen, jossa vietän sen pari vuotta ja sitten heinäkuussa 09- olisi lähtö Vekaranjärvelle, armeijan harmaisiin. Parasta tässä on, että jos kaikki menee oikein, minulle jää noin puolen vuoden sapatti valmistumisen jälkeen, ennen armeijaa.
Tänä aikana ehtisi mainiosti tehdä vaikka töitä, käydä salilla ja muutoinkin kohottaa kuntoa inttiä varten. Sekä tietysti pitää vähän sitä lomaakin, vaikka kuukauden,
sen pahimman talven yli (tammikuussa on siis kaavailtu valmistuminen).
Mutta, intin jälkeen minulla ei ole oikeastaan suunnitelmaa, muutakuin, että "töihin"
Sillä olen sen verran huono opiskelemaan, että en meinannut viättää koulussa yhtään sen
enempää kun on tarve, himo rahantekemiseen on valtava, koska tykkään ostella tavaroita paljon. Enkä siis mitään kovin halpoja tavaroita :) Tästäkin lisää joskus, huoneeni on oikea poikamiehen paratiisi. Ainakin minunmielestäni.
Jaa, että mihin töihin?
Siinä on kysymys kerrakseen. Olen suunnitellut kaupan alaa, tarkemminsanottuna autokauppaa, mutta varsinkin viimeaikoina olen kiinnostunut entistä enemmän turva-alasta, jokin siinä vaan kiehtoo. Mutta en poliisiksi kummiskaan, ei sentään niin paljon. Ja sattuneista syistä suhtaudun vähän kyynisesti niinkin korkeaan virkavaltaan.
Olise varmaan hiton kivaa tutkata siinä Lahden moottoritiellä viattomia kuskeja jotka ajoivat liikenteen tahdissa sulalla moottoritielllä hieman ylinopeutta.
Ihankun ne rahat ei olisi muutenkin kortilla.
Täytyy katsella, ehkä tulevaisuudessa minutkin voi nähdä yöllä erinäisten liikkeiden ovella 'hieno' uniformu päällä. Sen näkee sitten.
Tämä nyt lähti vähän rönsyilemään, mutta ei anneta sen haitata. Kummasti sitä asiaa on sittenkin..
Laitetaan nyt silti loppuun vielä teeman sopiva kuva.
Yleistä minusta
Kaipa tähän alkuun voisi samaan syssyyn kirjoitella vähän perusinformaatiota itse pääpahiksesta!
Olen koko ikäni asunut kehä I sisäpuolella, joten kai minua jollain asteella voidaan sanoa "paljasjalkalaiseski stadilaiseksi"- ainakin itse sanon, minusta se on kivaa.
Opiskelen viimeistä vuotta merkonomiksi, jonka jälkeen olisi tarkoitus inttiin mennä, mutta tulevaisuuden suunnitelmista sitten lisää tuonnempana..
Ollut ainoastaan kerran vakavassa suhteessa, joka päättyi lopullisesti aikoinaan.. Naisiin vaan ei voi luottaa. Ainakaan kylmiin ja laskelmoiviin.
Yö-ihminen, ehkäpä virkeimmillään olen kello ilta kymmenestä eteenpäin.. En tiedä, mikä yössä on, mutta se vaan viähättää ja silloin olen itse kaikkien luovimmillaan. Sen huomaa jo pelkästään siitä, että öisin muokkaan kaikista mieluiten ottamiani kuvia, johon muuten voi tutustua täälä.
Harrastuksiini kuuluvat punttisali ja valokuvaaminen ja talvisin laskettelu
En tiedä, jos jotain jäi epäselväksi, kysykää ihmeessä jos jäi. Vastaan enemmän kuin mielelläni :)
Tässäpä vielä kuva!
-Ville
- Ikää 19 vuotta
- Pituutta 170cm
- Paino 71kg
- Sinkku
- Asun Helsingin keskustassa
- Opiskelija
- Intti käymättä (>:|)
Olen koko ikäni asunut kehä I sisäpuolella, joten kai minua jollain asteella voidaan sanoa "paljasjalkalaiseski stadilaiseksi"- ainakin itse sanon, minusta se on kivaa.
Opiskelen viimeistä vuotta merkonomiksi, jonka jälkeen olisi tarkoitus inttiin mennä, mutta tulevaisuuden suunnitelmista sitten lisää tuonnempana..
Ollut ainoastaan kerran vakavassa suhteessa, joka päättyi lopullisesti aikoinaan.. Naisiin vaan ei voi luottaa. Ainakaan kylmiin ja laskelmoiviin.
Yö-ihminen, ehkäpä virkeimmillään olen kello ilta kymmenestä eteenpäin.. En tiedä, mikä yössä on, mutta se vaan viähättää ja silloin olen itse kaikkien luovimmillaan. Sen huomaa jo pelkästään siitä, että öisin muokkaan kaikista mieluiten ottamiani kuvia, johon muuten voi tutustua täälä.
Harrastuksiini kuuluvat punttisali ja valokuvaaminen ja talvisin laskettelu
En tiedä, jos jotain jäi epäselväksi, kysykää ihmeessä jos jäi. Vastaan enemmän kuin mielelläni :)
Tässäpä vielä kuva!
-Ville
Jostain se on aloitettava
Heippa!
Olen tässä jo pitkään miettinyt, että perustaiskohan blogin jonnekkin ja olisikohan minulla niin paljon asiaa, että se olisi kannattavaa.. Päädyin siihen, että on varmastikkin, joten koitetaan nyt..
Elipä, olen normaaali 19v. Nuori mies helsingistä joka opiskelee. Tuossa noin kuukausi sitten kävin punttisalin vaa'alla, joka näytti hälyyttäviä lukemia, joten päätin että nyt lähtee ylimääreiset kilot karisemaan
No, tänä päivänä kiloja on karissut kymmenkunta, suht agressiivisen dietin ansiosta, ja pidän itseäni aika onnistujana. Nyt painoindeksini on muistaakseni 24,6, jollen väärin muista, ja se muka on normaalipainona. Sitten mietin, että mitäs sitten tekisi. Ei tee lainkaan mieli lopettaa diattaamista, sillä olen suhteellisen tottunut syömään 2krt päivässä, poikkeusetta. Tälläkin hetkellä kuin kirjoitan tätä, minulla on nälkä, mutta ei tee mieli ollenkaan syödä.
On minulla kyllä tarkoituskin vielä noin 5 kiloa tiputtaa, jotta pääsisin sinne 65kg tuntumaan.
Pituutta minulla on 169-170, ihan tarkkaa tietoa ei ole, sillä pituuttani ei ole mitattu aikoihin, mutta en ole mielelstäni kauheasti kasvanut.
En muuten tajua, miten muka 24painoideksinä voi olla normaalipaino. kyllä mulla on omastamielestä aika paljonki ylimääräistä vielä, jenkkakahvatin löytyvät vielä jonkinmoisina.
Onneksi kohta saa raha-asiat kuntoon ja aikaakin on, jotta pääsee taas salille käymään.
Mutta siis, mitä jos 'dieetti' jää päälle. Tänäänkin koulussa meinasi käydä hassusti, kun ruoka oli sen verran ellottavan näköistä, että meinasi jäädä syömättä, sain onneksi vähän syötä, mutta eise kivaa ollut. Todennäköisesti ei sillä loppujenlopuksi olisi ollut suurta eroa, josko olisin jättänyt syömättä sen, salaattia pääasiassa söinkin.
Olen kyllä aina halunnut olla laiha ja lihaksikas ja nyt minulla on todella hyvä olo, kun olen askeleen lähempänä tätä saavutusta, hieman vaan kaihertaa, että eikai se ana..
Sovitaan että ei, jookosta :)
Kiitos, jos jaksoit lukea loppuun asti!
Ps. Koulussakin alkaa iskeä kohta hirveet deadlinet päälle, ei ole yhtään kivaa sekään, pitäisi tehdä sata asiaa samaan aikaan.
Olen tässä jo pitkään miettinyt, että perustaiskohan blogin jonnekkin ja olisikohan minulla niin paljon asiaa, että se olisi kannattavaa.. Päädyin siihen, että on varmastikkin, joten koitetaan nyt..
Elipä, olen normaaali 19v. Nuori mies helsingistä joka opiskelee. Tuossa noin kuukausi sitten kävin punttisalin vaa'alla, joka näytti hälyyttäviä lukemia, joten päätin että nyt lähtee ylimääreiset kilot karisemaan
No, tänä päivänä kiloja on karissut kymmenkunta, suht agressiivisen dietin ansiosta, ja pidän itseäni aika onnistujana. Nyt painoindeksini on muistaakseni 24,6, jollen väärin muista, ja se muka on normaalipainona. Sitten mietin, että mitäs sitten tekisi. Ei tee lainkaan mieli lopettaa diattaamista, sillä olen suhteellisen tottunut syömään 2krt päivässä, poikkeusetta. Tälläkin hetkellä kuin kirjoitan tätä, minulla on nälkä, mutta ei tee mieli ollenkaan syödä.
On minulla kyllä tarkoituskin vielä noin 5 kiloa tiputtaa, jotta pääsisin sinne 65kg tuntumaan.
Pituutta minulla on 169-170, ihan tarkkaa tietoa ei ole, sillä pituuttani ei ole mitattu aikoihin, mutta en ole mielelstäni kauheasti kasvanut.
En muuten tajua, miten muka 24painoideksinä voi olla normaalipaino. kyllä mulla on omastamielestä aika paljonki ylimääräistä vielä, jenkkakahvatin löytyvät vielä jonkinmoisina.
Onneksi kohta saa raha-asiat kuntoon ja aikaakin on, jotta pääsee taas salille käymään.
Mutta siis, mitä jos 'dieetti' jää päälle. Tänäänkin koulussa meinasi käydä hassusti, kun ruoka oli sen verran ellottavan näköistä, että meinasi jäädä syömättä, sain onneksi vähän syötä, mutta eise kivaa ollut. Todennäköisesti ei sillä loppujenlopuksi olisi ollut suurta eroa, josko olisin jättänyt syömättä sen, salaattia pääasiassa söinkin.
Olen kyllä aina halunnut olla laiha ja lihaksikas ja nyt minulla on todella hyvä olo, kun olen askeleen lähempänä tätä saavutusta, hieman vaan kaihertaa, että eikai se ana..
Sovitaan että ei, jookosta :)
Kiitos, jos jaksoit lukea loppuun asti!
Ps. Koulussakin alkaa iskeä kohta hirveet deadlinet päälle, ei ole yhtään kivaa sekään, pitäisi tehdä sata asiaa samaan aikaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
