Huomenta.

Kirjoitan tätä blogia kello 05.43 aamulla, syynä tähän on se, että kävin tänään turussa muutamassa isosiskoni josta johtuen jouduin juomaan huomattavat määrät kahvia, jotta ei alkaisi ratissa väsyttämään. Kaikki jotka tietää nykyisen turku-helsinki tien, tietävät, että sielä ei tee mieli ajaa väsyneenä. Tästä johtuen, kaikki väsymys on tiessään, joten enpä viitisiinyt sängyssä enää pyöriä, vaan tulle kirjoittelemaan kuulumisa tännekkin, jos vaikka jotakuta sattuisi kiinnostamaan. Varaudu silti epäjohdonmukaisiin asiavirheisiin, nukkumisesta on kumminkin tovi vierähtänyt..

Asiaan.
Töitä. Niitä on muuten todella hankala löytää näin kesän kynnyksellä, ellei ole herännyt jo joskus jouuluna niitä hakemaan, olen tässä viskellyt työhakemuksia lähes jokaiseen vähänkin järkevään paikkaan, mutta ainakin toistaisesksi, tuloksetta. Jotain töitä kyllä tarvitsee, jottei tämä kesä mene aivan pieleen. Minullahan alkoi lomat tuossa keskiviikkona ja enää opinahjooni en astu, muutakun ehkä tenttimään parit kokeet, mitkä ovat jääneet rästiin.. Jos sen lakinkin (eikä ole muuten YO) saisi joskus päähän. Olisipahan sitten vappuna jotain mitä painaa päähän.

Viikonlopusta on tulossa sanallasanoen rankka. On kahdet megalomaaniset kekkerit luvassa, joskin ensimmäiset voivat olla hieman kevyemmät, mutta lauvainta räjähtää. Tiedän, niin monilla muillakin, mutta massan mukana (ei Felipen) mukana on hieno mennä. Joukossa (tyhmyys) tunnelma tiivistyy. Sekä nyt 'vanhemmalla' iällä voi katsella kun 'nuoriso' tekee juuri samat asiat mitä itse muutamisen vuotta sitten. Ensi vuonna, kun tulee eräs maaginen luku täyteen, pitäisi varmaan aikuistua jonnin verran. Tiiä sitten tarkalleen mitä se tarkoittaa. Ehkä nyt ykköspirioiriteetti olisi hankkia ne oikeat työt ja oma katto. Vanhenmpien luona ei viitsisi enää vaikuttaa, vaikka kys. henkilöt eivät enää täälä kotona paljon palloile, mutta silti.. Oma rauha, se vasta olisi kultaa.

Jos tähän loppuun vielä sananen tämän koko blogin aiheesta, tästä laihdutuksesta. Se etenee omaa hyvää tahtiansa, piakkoin alitan ihan tarkkuus vaa'ankin kanssa sen maagisen 70kg rajan.
Tuli muuten huomattua, että ainakin tässä vaihessa selviän yllättävän helposti yhdellä aterialla päivässä. Jos vaan ei ole aikaa syödä, tai ei tee mieli. Pari-kolme kuppia vie nälän aika tehokkaasti koko päivältä, sekin on nytten testattu.

Sitten vielä ihan lopuksi eräs asia, mikä askarruttaa mieltäni. Tiedän, että blogillani on ainakin muutamia lukioita, mutta kommentin kommenttia ei heru. kirjotanko niin epämielenkiintoisaa tarinaa, että kukaan ei uhraa aikaansa kommenteille? Niitä olisi aina kiva saada.

Mutta nyt, lopetellaan tähän. Jos vaikka sen unen saisi. Hyvää yötä/aamua/huomenta/iltaa ja kuulemiin! Kuvan lisäilen ehkä myöhemmin,  mutta nyt ei tullut ainuttakaan hyvää mieleen.